mietin tätä kuvaa ja mitä kaikkea noiden päässä ja kehossa tapahtuu
ja koko se historia ja prosessi miten ne on nyt tossa
ja haistan jotenkin sen huoneen ja tunnen sen fiiliksen
mis vaihees toinen nousee ja toinen katsoo
ja mitä tapahtu ennen tota
tai mitä on tapahtumassa
mitä ne syö
vai söikö jo
nukuttaako
halut
mitä ne teki loppupäivän
ja minkälaisia ihmisiä ovat
ehkä puhelimet piippailee jossain
eikä enää välitä niistä
ku noi piipaukset ja ruudut on korvike
jollekin
ja mitä sit ku on siinä hetkessä mitä oikeastaan haluu
enemmän ku joulu valoja
lumi enkeleitä
miten se hetki haihtuu ja tavallaan synnyttää
uusia hetkiä
ja miten kaunista ja surullista ja voimakasta
sekin on et voi kokea iloa
se kaikki sisäinen tyhjyys ja yksinäisyys
tila minne virtaa nää hormoonit ja pelot
ja se suuri ilon kokemus
puhdas kolumbialainen lumi nautinto
ja et olit vaikea lapsi ja se hetki
kun et enää ollut
ja ne kaikki varjo minät
jotka on koko ajan tuolla jossain
varjo yhteiskunnissa
mitä tapahtuu kun varjomme kohtaavat
mä nään tossakin kuvassa kaiken sen
toi huone on niin kaunis ja täynnä valoa
mutta tunnen sen varjon
ja ne vaarat
darth vaderit
se varjo maailman kuiskaava houkutus
loputon suo josta monet ei palaa
ikinä
ehkä toi kuva on tarkkaan suunniteltu
mestari kuvaajan kädenjälkeä
niin ku se akro jooga kuva jonka lähetin sulle
ne oli ehkä sekunnin siinä asennossa
jonka kamera vangitsi ja kaikki näki ainoastaan sen hetken
kenties pieni annos oksitosiinia virtasi vereen
toive kemiat kehon labrassa
sormet hellästi painaa tykkää sydän nappia
meidänkin sormet ja hellyys
ja tykkäykset ja miten voidaan säätää
voimakkuutta
painaa niitä sielun mustelmia
joskus tuntuu ihanalta
pieni kipu
niin kuin pensan haju
tai uudet mökki lakanat